Rants and ramblings

Pientä puutyötä

Kaikkea sitä ihminen tekeekin, kuten alustan printterille, kun kaupasta ei löytynyt sopivaa. Pintakäsittely puuttuu vielä ja hintaa on tullut varsin paljon:
- 18x400x800 pyökkilevy 10.45
- 4x parkettipyöriä a 2.75 = 11
- 16mm alumiiniputkea 2.60
- muttereita, lukkoruuveja, aluslevyjä 3.84
- ruuveja 8 kpl (evt hinta)
- Yhteensä noin 30€ plus reilu tunti puun ja alumiiniputken leikkaamista.

Tuohon kun vielä lisää jonkinlaisen pintakäsittelyn puulle, on tuon vekottimen paras kestää kunnossa ja kauan.

Of beans and balls

Old coffee tastes bad.

di- and trihydroxybenzenes, and in particular hydroxyhydroquinone, react with FFT and other odor-active thiols such as methanethiol that are present in freshly brewed coffee. The reactions form conjugates, including 4-[(2-furylmethyl)sulfanyl]hydroxyhydroquinone. This oxidative coupling begins right after coffee is brewed and continues when the beverage is kept hot or processed into canned, instant, or concentrated liquid coffee.

There you have it, now it's been scientifically proven that fresh coffee tastes fresh because it is fresh, and you can't preserve the taste and odor, at least not yet. "Tweaking Coffee's Flavor Chemistry" is also available at Sweet Maria's. The article also states that

the fast, high-temperature process formed considerably more aldehydes and diketones as well as 4-vinylguaiacol, N-methylpyrrole, and 3-mercapto-3-methylbutyl formate.

which means that coffee cannot be roasted more quickly than it is done today, unless you want to significantly compromise the taste. Isn't it nice when science proves that your nose knows better. The article however does have one notion of freshness that I don't really believe based on my experience as a coffee-roasting hobbyist. As far as espresso goes, the roasted coffee beans do no remain fresh for as long as the author claims. For whole beans two weeks is already stretching it and ground beans do not form crema after an hour. That's a far cry from stating that roasted beans stay fresh for several months, but ground coffee is best used within two weeks of grinding.

And what about those balls then, you might ask. I've started a new hobby-project this year and it's freakishly addictive. When everything goes well it is incredibly rewarding, and if you get distracted at the wrong moment, you'll suffer at the consequences of slicing or hooking. But after a session you are still more likely to be happy about those couple of successes, at least as a beginner. It's a far better scottish invention than haggis, on par with the best single malt whiskeys you might ever taste: golf.

Rannoilla Saimaan

Valoisat yöt Saimaan rannalla ovat innoittaneet monia Suomen runoilijoita. Hikiset päivät samaisen rannan läheisyydessä ovat puolestaan jättäneet jälkensä Suomen kansallismaisemaan.

terassikausi avattu

Kauan sitä saikin odottaa, ennenkuin ehti tänäkeväänä terassille. Aurinkokaan ei oikein enää paista, mutta ei se mitään.

koko kansan esilaulaja

Terveiset tuomiokirkon portailta, vielä puolisen tuntia ennen perinteistä ja virallista uuden vuoden toivotusta Helsingistä

Kahvin paahtaminen edistyy

Uusia leluja, ja uusia kujeita.
Kahvinpaahdin on tullut jo suht tutuksi, tässä i-Roast muuttaa Moka Kadir sekoitusta Wieniläiseksi paahdoksi. Toinen uusi lelu on N90, jolla tämä viesti on kuvattu ja kirjoitettu.

Rrrrramm - - - steinnnn

Listen to Rammsteinnn.mp3.
Ruisrockin paras esiintyjä kohoaa lavalle, ja kuivaa sen minkä sade ja ukkonen kasteli.

ruisrock

Listen to Nauhoite(02).mp3.
Children of Bodom esittää rantalavalla sahausta ja rumpujen sekä soittimien pahoinpitelyä. Vielä on hieman epäselvää mitä toi yks tyyppi tekee mikrofonille.

paluu kylmään pohjolaan

Kengät taas jalassa turvatarkastuksen jälkeen ja matkaaja toipumassa portin luona virvoikelasin ääressä. Ikkunoissa on kumma pisterasteri, joka vaikeuttaa ulos katsomista. Edessä taas yli puoli vuorokautta lentämistä, onneksi BAlla on suht mukavat penkit kun ei matkusta ihan karjaluokassa, vaan siinä 6 penkkiä (2+4+2) per rivi.
Aamulla oli aikainen herätys ja kävimme pienellä kiertoajelulla Napan viinitiloilla. Menomatkan teimme Golden Gaten yli, mutta tiivis sumu esti näkemästä edes kannatuskaapeleita. Pitää tulla joskus talvella uudestaan kokeilemaan josko näkyisi paremmin. Paikallisten mukaan sumukausi alkaa keväällä ja päättyy syyskuun loppupuolella. Punapuumetsätkin olisi kiva päästä näkemään, niinkuin moni muukin paikka, ja vieläpä ihan ajan kanssa ilman turhaa hoppuilua.

Turisti liikkeellä

Tänään ohjelmassa aamulla pari pätkää ihmettelyä javan kummallista maailmaa, ja sen perään katselemaan kaupunkia. Pier 36 - 43 1/2 tulivat tutuiksi, sekä paluu hotellille cable carilla, ja siitä heti autoloma syvään etelään. Pacifican eteläpuolella oli jyrkänteen alla upea ja suht koskematon hiekkaranta. Tie 1 on kyllä todella upean näköinen reitti suunnata pois San Franciscosta kohti San Josea.

swag

JavaONEn pääosuus on ohi, ja kuvassa noin tunnin katselun tuloksena kertynyt läjä rojua. Ne, jotka kiersivät kaikki standit keräten kaikki palikat, tarvitsevat varmaan rahtikoneen tavaroiden saamiseksi kotiin. Tänään oli javan 10v synttäribileet, ja pääsin rustaamaan nimeni isoon onnittelukorttiin. Kultaisilla riimuilla :-)
Jalat ovat hieman hellät kaiken standillä seisoskelun jäljiltä, varsinkin se pehmeä ja paksu kokolattiamatto tuntui aiheuttavan kaikille epämukavuutta. Nähtäväksi jää minkä verran huomenna pystyy kävelemään kaupungilla ja konferenssikeskuksessa. Toivottavasti tänään alkanut hyvä sää jatkuu huomennakin.

Pieni pala Italiaa

Tänään törmättiin kadulla seisovaan italialaismaiseen italialaisnaiseen, joka toimi pienen perheravintolan, Franchino, sisäänheittäjänä, tarjoilijana ja kokkina, kuten äänekäs ja hyväntuulinen miehensäkin. Paikka on erittäin viihtyisä, ruoka on maininta, mama ja papa amerikanitalialaiseen tyyliin sopivia. Ohikulkijoita kalastetaan aktiivisesti ja tyylillä, tarjoilu ja ruoan kehuminen sujuvat vanhoilta tekijöiltä kuin itsestään.

Santran sisko

San Franciscossa on yllättävän viileää. Lämpöä vain parikymmentä astetta ja tuuli tuntuu ajoittain kylmältä, varsinkin nyt illalla. Reilut 20h kestänyt matka toi perille hieman ennen kolmea iltapäivällä paikallista aikaa. Taksikuski ajoi varsin luottavaisin mielin hotellille, 65mph alueella päälle satasta näkyvyyden ollessa kaarteissa alle sekunti. Koko kaupunki oli tänään kuulemma jumissa gay pride paraatin takia, mutta ruuhka vaikutti enemmän normaalilta Bostonin arkipäivältä. Paraati loppui juuri ennenkuin sen varrelle olisi ehtinyt, mutta eiköhän seuraavan viikon aikana tule nähtyä vähintään yhtämonta omituista tapausta. JavaONE konferenssi alkaa huomenna, nyt on toivottavasti muutama tunti unta. Paloautoja menee jatkuvasti pillit päällä ohi, ja täällä 20+ kerroksen tasossa ei tunnu olevan äänenvaimennusta.

paluu arkeen

Taas lentokentällä. Paluulento kylmään suomeen odottaa, kahvilaan ei oikein jaksa keskelle tupakansavua ja tungosta. Hieman käy kateeksi niitä meistä, joilla on vielä yksi päivä lisää Unkarissa.
Budapestissa voisi viettää pari keikatontakin päivää, että ehtisi käydä vaikka kylpylässä kiirehtimättä. Kaikesta kiireestä huolimatta tuli nähtyä yllättävän monta paikkaa, ja keikkapaikkojen syrjäisyyden vuoksi myös paikkoja joihin ei olisi muuten tullut mentyä. Kulmakuppilat ovat kulmakuppiloita täälläkin, tosin kolme päivää pannussa seisoneen kahvin sijaan saa tuoretta espressoa edulliseen hintaan. Paikalliset jäätelölaadut olivat ilahduttava löytö, erinomaisia marja-, jogurtti- sekä tuuroo-pohjaisia jäätelöitä. Pallot ovat pieniä, mutta edullisia. Kolme 80 forintin palloa olivat hieman isompi setti kuin helsingin isot 2 euron pallot.
Eilinen karonkkaruoka oli hienoinen pettymys, mutta kaikki muu on vienyt kielen menessään. Ehkä parhaan unkarilaistyyppisen aterian saisi paistamalla pekoniin käärittyä silavaa upporasvassa ja tarjoilla se persikan, kirsikan sekä paprikalla ja kermalla höystetyn hapankaalin kanssa.
Kohta on aika nousua koneeseen ja suunnata kohti kotimaisia ruokapöydän antimia. Omituista kyllä, mutta salaatti ei kuulosta nyt huonolta lisukevaihtoehdolta kaiken uppopaistetun ruoan jälkeen.

Vika keikkapaikka odottaa

Kohta se on ohi, enää muutama tunti ja Unkarin kiertueen viimeinen keikka takana. Eilinen keikka oli hieno, varsinkin illanistujaiset paikallisten kanssa. CCCX uppoaa unkarilaisiin paremmin kuin häkä, ja bassot ovat varsin samanlaisia täällä kuin kotopuolessa.
Ohessa huono kuva Szent Laszlo templomista.

Esztergom

Keikka ohi, kiertokävely suoritettu. Kaupunki otti kuoron vastaan varsin uskomattoman hyvin. Suomen ja Unkarin liput salossa, kaupungin hallituksen tervehdys ja napostelutilaisuus, iso salillinen innokasta yleisöä sekä mahtava seisovapöydällinen paikallisia herkkuja. Epävirallisena osuutena paikallisen lukion kuorolaisten kanssa laulua ja kävelykierros sillan alle ja mäen päälle ison kivikirkon juureen.
Vielä kaksi keikkaa jäljellä, onkohan isossa kaupungissa yhtäpaljon fiilistä kuin tänään oli?

Budapest

Illalla, tahi oikeammin yöllä palasimme Budapestiin keikan jälkeen. Päästyämme majoitukseen osa meistä tallusti ylös Citadellille katsomaan öistä kaupunkia korkeuksista, hyvältä näyttää. Täällä on vielä hieman lämpimämpi kuin ennustettu eikä ainakaan vielä sada, mutta kylmenemään päin on selvästi ja pohjoisessa siintää jo suuria pilviä.
Majamme on Budan puolella noin kilometrin tai alle päässä tonavasta, linnan ja citadellin välimaastossa. Täältä on varsin helppo päästä keskustaan, bussipysäkki on suoraan hotellin kohdalla.
Kohta on aika suunnata kauas pohjoiseen rajaseudulle, Esztergomiin. Melkoista rajatiedettä tämä kiertue, eiliseltä keikkapaikalta oli 12km Serbiaan.

Nyt nappaa...

Keikkaan muutamia tunteja, helle alkaa hellittää. Tänään on puolipilvistä, lämpöä noin hieman reilut 20. Pieni sekstetti kävi hierottavana, 1500HUF puolesta tunnista. Nyt nautimme mukavasta ilmasta ja rennosta olostamme. Läheisessä sörözössä 'coca-cola' ja käsiliikkeet palkitsivat yhden sopraanomme 2 litran pullolla ison lasillisen sijaan; bassot ovat jo oppineen tilaamaan olutta katu-uskottavalla tyylillä.

Szeged, toinen päivä ja ilta

Kuumaa, hyvin kuumaa.
Tänään kävimme harjoittelemassa huomisessa keikkakirkossa, Matyas templomissa.
Illalla koko kaupunki raikaa, välillä hyvin, välillä jotenkin toisin. 'hän kulkevi kuin yli kukkien...'

matkalla kohti kaakkoa

Listen to Matkatunnelmaa.mp3.
'ja mä oikea laulaja oisin!' sekä oheinen ikivihreä viisu muiden muassa vauhdittavat matkaa keikkabussissa E75/M5 motarilla kohti Szegediä.
Paikallinen maaseutu on vihreää ja rypsi kukkii.

Budapest Ferihegy

Kone on laskeutunut. Aurinko paistaa, lämmin on. Onneksi varustus on sen kylmimmän sääennusteen mukaan, eikä toteutuneen lämpimän mukaan. Nyt pitää odotella toista osaa kuorosta, eli suorittaa pari tuntia turisteilua Budassa.

wappu, osa 3

Ullikselle alkaa kertyä jo pikkuhiljaa väkeä.

wappu, osa 2

Listen to Wpk.mp3.
Lakituksen jälkeen.

wappu, osa 1

Listen to Wappumelua.mp3.
Tämmöstä täällä ennen lakitusta.

mobiilipäivitys toimii taas

Jostain syystä onnistuin rikkomaan login päivittämisen kännykästä, mutta nyt toimii taas. Lisäksi opin muuntamaan 3gpp videon animoiduksi giffiksi, tosin niiden automaattinen muunnos ei vielä ole käytössä.

Wappu on alkanut

ainakin joillain. Eilen Polku aloitti vapunvieton rantsussa, ja WiOL oli kutsuttu mukaan nauttimaan oluesta, bratwurstista ja hapankaalista. Kuoron osanotto oli lähes nolostuttavan huono, sopraano, tenori ja kaksi bassoa.
Polkun jäsenistöltä saatiin hyviä vinkkejä kesän WW-kiertueen soutujuomain jäähdytysongelmien ratkaisemiseen. Pohdittuja erilaisia tekniikoita pitää kokeileman jossain vaiheessa kesää Nuuksion järvillä ainakin bassojen voimin.

Ensilumi

Maassa ja muillakin suunnilleen vaakasuorilla pinnoilla on pari senttiä lunta.

Paluumatka menossa

Noustuamme Duoljehuippujen viereiselle ylängölle avautui upea näkymä lounaassa oleville lumihuippuisille tuntureille. Eilen kävin huiputtamassa Saivaaran, jonka tuuliselta laelta oli upeat näkymät.
Eilinen navakka tuuli on vaihtunut tyyneen ja pikkupakkaseen.
Nyt istun lämpiävässä autossa väsyneenä, mutta sitäkin onnellisempana. Reissun kruunasi vielä lopussa peilityynen Tsahkaljärven pinnasta heijastuva Saana ilta-auringossa.

Meekon tupa

Kengät ovat kuivumassa kaminan lämmössä. Tuvan ikkunista mainiot näkymät Meekon pahdalle ja Saivaaralle. Helpossa maastossa eteneminen oli tänään nopeaa, ja jos varpaat ja nilkat eivät olisi rikki Salmikurun jäljiltä, olisi iltapäivällä voinut jatkaa Pihtsusjärvelle ja siitä Haltille. Nyt taitaa jäädä Saivaaran huiputukseksi, hyvä jos Pihtsuskönkäällekään ehdimme tällä kertaa.
Oppia ikä kaikki, monia arvokkaita kokemuksia ensikertaa varten on kertynyt vyön alle, vaikkei vyötä olekaan. Vielä kun keksisi miten näitä viestejä saisi reaaliaikaisemmin liikkeelle, eikä kahden tunnin kapuamisen jälkeen.

Siellä se Halti on

Sää ja kunto alkavat vihjata, että huomenna aamulla taitaa olla edessä 8.5km kevyt-varustuksella tehtävä Haltin huiputus ja iltapäivällä samanlainen matka takaisin Pihtsusjärven autiotuvalle.
Matkalla tänne tuli ihailuta lähempää Meekonpahtaa ja Vuomakasjoen kuohuja. Suomen suurin vesiputous, Pihtsusköngäs, oli upea ja Pihtsusjärvi tuntuu kylmältä. Gieddecohkka kohoaa komeana järven pohjoispäässä ja sen takana pilven sisällä asustaa Halti. Kuvassa Halti on oikeassa laidassa olevan opasviitan yläpuolella ja Gieddecohkka täyttää vasemman puolen. Hieman ennen kuvan ottoa pilviverho rakoili hetkellisesti ja näimme lähemmän huipun ja pienet lumilämpäreet sen koillisrinteellä.
Ihmisiä ei juuri ole tullut vastaan, Kuonjarjoella yöpyi yksi toiseen suuntan menevä saksalaismies ja Meekon autiotuvalta oli juuri poistumassa yksi suomalainen vaeltaja, joka kertoi yrittäneensä moneen kertaan talvella Haltille Saanalta ja takaisin alle 10 tunnin. Tavoite on kuulemma yhä saavuttamatta, lyhin menohiihto on ollut 6h huipulle, mutta paluusuuntaan sää heikkeni nopeasti.
Päivitykset taitavat tulla melko satunnaisesti kun kenttää ei ole, aikaleimatkin taitavat olla mitä sattuu, kun en muistaakseni ollut varautunut näin viivästyneisiin viestin lähetyksiin. Tämän kirjoitin 27.9. noin klo 1800.

klo 11.18

Lumiosuus lähellä jo. Korkeutta noin 1100m.

Huipulla tuulee!

Klo 12.10 saavutimme Suomen katon, Haltin huipun. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, kaikki alapuolellamme oleva vaan on pilvien alla.
78061 kuittaa.

Suunta muuttui

Koska maasto "alhaalla" on liian märkää, vaihdoimme reitin kulkemaan Salmikurun läpi kohti Kuonjarjokea. Vieressä Jollanoaivi kohoaa yli kilometrin korkeuteen, kaukana lännessä siintää Saana. Taakse jäivät Termisjärvi ja lämmin tupa.

Vettä riittää

Aamutee ja -puuro.
Sataa.
Ihan kuin vettä ei olisi jo tarpeeksi. Eilinen alkumatka jäi vajaaksi myöhästyneen lähdön ja hieman kostean maaston ansiosta. Kaikki karttaan merkityt purot löytyivät, tai eivät oikeastaan, sillä puron solinaa kuului jalkojen alta koko matkan. Koko rinne on ollut yhtä suurta vuolasta virtaa, eikä kulkureittiä ole ollut helppo löytää.

Kilpisjärvi saavutettu

Vihdoin perillä, että voi lähteä liikkeelle kohti yöpaikkaa noin 15km itään.
Nyt reittisuunnitelma kasaan, rinkka selkään ja menoksi.

Matkalla taas

Aamulla heräsimme noin 50 km ennen Kemiä, eli vielä on matkaa Kilpisjärvelle useita tunteja halki poronhoitoalueen. Näillä korkeuksilla on komeat värit puissa, mutta jo selvästi alkavat lehdet käydä vähiin.

Loppu häämöttää

Heinolan Tähti alitettu, loppu matka tiukkaa tikkausta kotisatamaan. Venda? Venda!

Nam

Tuulisen Päijänteen jälkeen tuuleton ränni Kalkkisesta itään on varsin leppoisaa köllöttelyä. Valmistuvan ruoan tuoksukin leijailee jo kipparin nenään asti.
Tänään hyvä aurinkoinen sää on korvautunut pilvisellä taivaalla ja pienillä sadekuuroilla aamulla.

Koukkuniemi

Koukkuniemen lahukkaan on kerääntynyt aikamoinen määrä syysveneilijöitä.

Päijänne

Kalkkisten kanavan jälkeen loppui tuuli. Vielä 3 meripeninkulmaa määränpäähän rauhallista puksutusta.

Yli-Virtasaari

Ensimmäinen legi takana, ja lounastauko varsin vilkaassa laiturissa. Kapea salmi on ollut melkoista tikkausta pyöriskelevässä vastatuulessa. Onneksi edessä on vielä kapeampaa salmea.

Venda!

Länsituulta noin 8-10m/s, vaahtopäitä pienelläkin selällä. Nopeutta 5,1 solmua.

Ensimmäinen etappi takana

Lyhyt iltalegi takana, aika saunoa, paistaa makkaraa ja valmistautua huomiseen purjehdukseen.

Länsituuli uutta lunta toi

Kapteeni kirjoittaa lokia, joten omankin lokin päivitys on hyvä tehdä nyt. Sää on leuto, länsituuli viilentää mukavasti.
Ja toki huomasin juuri, että kamerakin jäi kotiin, eli eipä tule sitten tältäkään purjehdukselta muuta kuin sumuisia sätöksiä.

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa

On tullut aika taas suunnata kauden viimeiselle purjehdukselle.

Kesä on ohi

Syyskuu on alkanut, joka tarkoittaa sitä, että kesä on jo takana. Elokuussa oli pieniä teknisiä murheita, joten en saanut päivitettyä blogia, vaikka olisin outoa kyllä halunnutkin. Joten lyhyt yhteenveto viimeaikoijen tärkeimmistä tapahtumista.

Elokuun alussa oli osakunnan kesäretki Joutsenoon, jossa kävimme tutustumassa rieskaviikon tapahtumiin lauantaina. Torilla oli vilskettä ja hulinaa, partiotytöt myivät vohveleita, martat rieskoja, paikallinen puuseppä höpsytyskuppeja. Kävin ostamassa itselleni vihdoin höpsytyskupin, ja johan siihen samantien pelmahti paikalle Etelä-Saimaan toimittaja ja kuvaaja tekemään tilanteesta lehtijuttua (joka myös julkaistiin sunnuntaina tai maanantaina, en muista kumpana).

Iltapäivällä oli vuorossa kyykkäottelu, joka tällä kertaa päättyi osakunnan voittoon kunnanvaltuustosta. Tutustuimme noin tunnin mittaisella kiertoajelulla Joutsenoon, ja suuntasimme takaiin Muukonsaareen grillaamaan, saunomaan ja nauttimaan virvokkeita.

Art Goes Kapakka oli elokuun puolivälissä, yhteiskeikka Kluuvikadulle rakennetulla lavalla, ja sen jälkeen kolme kuoron keikkaa. Ensimmäisen baarin meno- ja poistumismatkalla satoi kunnolla, sateenvarjosta ei ollut paljon apua, kun vettä valui kadulla parhaimmillaan nilkkaan asti.

Elokuun lopulla paisteltiin rosvopaistia Vihdissä, 8 syöjää, 9 kiloa. Hyvää oli.

Syyskuussa oli vuorossa jo kauan odotettu urakka: levytysstudioon laulamaan taustoja erän suomalaisen huippuartistin tulevalle levylle. Levy on tiettävästi tulossa ulos ensivuoden keväällä, joskin tämän vuoden puolella pitäisi tulla sinkkulohkaisu, mutten tiedä onko meidän biisimme sillä vai ei.

Juhannus

Juhannus on edennyt jo m/s Auran kyytiin, kohteena Rosala.

Still alive

I'm still alive, just haven't been in the mood to update the blog. Not much has happened, except the summer is closing in, the trees are green, the grass is growing, and there's pollen everywhere. This is a season when I'm especially happy not being allergic to pollen.
I've been looking at apartments lately, I've about had enough of living in a small one room efficiency, a two bedroom apartment with a decent kitchen and living room would be a nice thing to find. Since I'm not yet desperate, I'm also paying attention to the location and surroundings of the future home. I don't want to live in a concrete jungle, and I want a fairly well stocked store nearby, within walking distance. It should also have good public transport to downtown Helsinki, and to two of the company offices where I usually go.
These requirements pretty much limit my locations to Myyrmäki, Matinkylä, Leppävaara, and potentially Espoon keskus (not sure about this one yet). I was looking at Malminkartano and Kannelmäki as well, but for some reason I don't seem to like the areas enough to live there. Living closer to downtown Helsinki would be nice, but the 2BRs are pretty expensive over there, and you can't really have a separate home office in a 1BR.
I've almost found one, it was affordable, spacey, in a good spot and in a reasonably good shape (paint walls and get new kitchen cabinets), but unfortunately the building was in for a plumbing reconstruction, and had a good chance of containing asbestos in the insulation. That would've cost a fortune, so even if I could've had the apartment for 20% off, it still would've been expensive, as the repair costs would come too late to be included in the mortgage.
So, the search continues.

wappu cnt'd

Breakfast at Ullanlinnanmäki. It's warm, sunny, and the place is crowded.

wappu

Almost 6pm. Let the champagne flow freely for the next few hours - or days if you're up to it.

Levi

Today is mostly cloudy, temp is slightly below freezing, and calm winds. Snow on the slopes has frozen and it's hard and smooth, a significant improvement to yesterday's slush. I'm picking up the telemark-style and today I've kept the turns pretty decent even in the steeper slopes. Mostly thanks to the good shape of the surface.

Passiokonsertti Loviisassa

Tämän näköisessä kirkossa alkaa kohtapuolin pitkäperjantain ensimmäinen passioesitys. Seuraava esitys on illalla Kotkassa. Onko nyt liian myöhäistä mainostaa täällä?

Ylioppilaiden mielenosoitus

Listen to Sound clip.mp3.
Listen to Sound clip(02).mp3.
Tänään oli ylioppilaiden mielenosoitus opinto-oikeuden rajoittamista ja opintotuen heikentämistä vastaan. Tässä muutamia kuvia ja ääniä tapahtumasta. Mielenosoittajia oli yhteensä kymmenisentuhatta Suomen kaikista yliopistokaupungeista.

Can you teach an old dog some new tricks?

It is now the year 2004, and the world hasn't changed that much, really. I've decided to write some or even most of the things in my blog in English from now on, in an attempt to have it a bit more understandable to my non-Finnish friends. That's about all the promises I am willing to make for this year, I won't promise to find a cure for cancer or a perfect "alternative" energy source.

So, a short recap of the past year: I started my blog just under a year ago, in late January 2003, mostly whining about the technical problems I had at the time with my internet connection. As soon as I had that sorted out, I tried to renew the design of my web pages, and ran into problems with cascading style-sheets (CSS). In February I took part in the Academic Kyykkä World Championship games, but our team was not victorius, hopefully this year will bring us closer to the gold. The rest of the spring was rather quiet, I started my first batch of mead in April, and later it turned out pretty much OK, no off-tastes, but a tad too little honey.

Early summer consisted pretty much of working, cycling and swimming, I didn't have time to do much else. In July I went to Lapland, the home of lap dancing. No, wait... Well, Lapland anyways. I made a couple of short test hikes, and there's a more than reasonable probability that I will do it again someday, but with more time and a few friends. Climbing (more like walking uphill) to the top of Mount Saana was well worth the effort, even with my camera gear as an extra 15kg of weight. Too bad the clouds were low and plenty, so I didn't get too many good pics from there.

The came the Fall. Almost literally, too. After a good number of years of persuasion I finally gave in, and joined the choir, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat. It has certainly been one of the best decision of the year, I've met plenty of old friends, and host of new ones there. Some have asked if I'm sorry I didn't join earlier, and I have to say that I'm not. Looking back in time, I can't see myself having enough free time to take on a hobby like this, so it's not even an issue for me.

Then it was already December and Yule, and another year came to an end. The New Year's party was a lot of fun, just like they always are. I joined the choir party, and we went to the Senaatintori and sang on the top of the steps of Tuomionkirkko with some other people, probably got filmed on TV for a change, as it was an official event, and we also might have had just a little bit to drink. I did not party till dawn, as the sunrise was after 9 a.m. but I was up well before sunset, and had a short walk in the fresh winter weather, shaking out the cobwebs from my head.

Things I've set myself to do this year:
1) Transfer the server onto a new computer, which already exists
2) Figure out more things to do as time goes by.

I guess that pretty much covers all I have to say right now, so I'll save the rest for the next entry, whenever that might be.

mobiilikoe

Tämä on ensimmäinen yritykseni lähettää kännykästä päivitys logiin. Kirjoittaminen on ainakin paljon hitaampaa kuin koneella, mutta jos kaikki pelaa, on tässä viestissä liitteenä screenshot pätkästä toteuttavaa koodia.

Sivusäätöä

Puuh, nyt on sitten tullut kirjoitettua varsin huolella xhtml:ää ja uudistettua kuntsi.com:n pääjuttuja. vielä pitäisi jaksaa tehdä sama temppu varsinaiselle henkkkoht-osuudelle, mutta eiköhän se mene melkein yhtä helposti kuin tuo pääjuttujuttu. Teoriassa olisi hauska kokeilla jotain content-pulautinta, joka pulauttaisi XMLstä kaiken, niin että homma pysyisi synkronoituna. Jokin tuollainen viritys on pakko kai tehdä viimeistään siinä vaiheessa kun alan lisäilemään noita reseptejä ruokaosioon.

Tyhjyys

Hämmentävää millä tavalla tämmöinenkin pieni kilke velvoittaa kirjoittamaan asioita. Tänään meni pitkään kun ihmettelin miksei mitään näy, kunnes tajusin etten ollut kirjoittanut yhtään entryä viikkoon. Pitää yrittää muistaa olla aktiivisempi jatkossa, ettei tule revittyä lisää hiuksia päästä.

Lauantain jälkeinen olotila

Sunnuntai.
Se tarkoittaa yleensä sitä, että eilen on ollut lauantai, ja ihmisilla yleensä puheenaiheena lauantai-illan tekemiset ja tekemättä jättämiset.
Mun lauantai meni varsin pitkälle taas aamupäivästä serverin säätämisessä, nyt siinä toimii mailitkin suhthyvin, bogofilter on oppinut tunnistamaan spämmit, yks false-positive, ja kolme false-negativea.
Illalla oli vuorossa osakunnan virkailijanvaihtokaronkka.

Vanhat virkailijat nauttivat uuden isännistön ja emännistön ensikoitoksen hedelmistä, ja hyvää oli. Alkuruokana oli salaatti, jossa oli krutonkeja, pääruokana kanaa punkkukastikkeessa, riisiä ja valkosipuliyrttiöljyä ja kanaa, jälkiruokana uuniomena ja jäätelöä. Ruokajuomaakin oli tarjolla, sekä iloista karjalaista puheensorinaa sekä hyvä määrä hienoja lauluja.
Jatkot olivat vähän säädön takana, ja porukka hajaantuikin pariin paikkaan, osa jäi ekaan baariin, koska päättivät pystyvänsä tekemään riittävästi tilaa, me muut suuntasimme uudelle, Alina-saliin, jossa oli kronoksen 70's bileet. Mä en tiennytkään että Brittney Spears on 70-luvun musaa. Jossain vaiheessa ainakin osa baariin jääneistä päätyi myös bileisiin, ja kaikilla oli tietysti hauskaa ja kivaa.

Minä, blogaaja

Kuinka minusta tuli muodin orja, ja oman blogin pitäjä?
Hyvä kysymys. En ole koskaan erityisemmin lämmennyt ajatukselle päiväkirjasta, enkä siitä että moni ihminen tietämättäni tietää minusta enemmän kuin normaalin ihmisen mielenterveydelle on hyväski. Kai modernin maailman aivopesu siitä, että kaikki ovat joltain osin exhibitionisteja on saanut minutkin kuilun partaalle, ja hieman siitä yli. Aika näyttää mitä tästäkin tulee, toivottavasti jotain viihdyttävää ainakin omaksi huvitukseksi, kun voin katsella taaksepäin omia mielipiteitäni.